“Aivan ok!” tai “Nyt on vähän tiukempaa” tai “Ei kurjuutta kummempaa”.  Yleensä näiden vastausten taakse kätkeytyy paljon mielenkiintoisempi tarina. Ihmisyydestä, työtilanteesta, voimavaroista ja ylipäänsä elämäntilanteesta. 
 

Mielenterveys on sikäli mielenkiintoinen teema, että siitä ei ole selkeää indikaattoria, joka kertoisi hälyttävän hetken tai stabiilin hyvänolon tilan. Sen sijaan tietoa on paljon, miten mielenterveyteen voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi onnellisuus on aihe, jota on tutkittu ja pohdittu erilaisten teorioiden ja filosofioiden valossa vuosituhansien ajan. Onnellisuus liittyy mielen hyvinvointiin vahvasti. Sitä ovat määritelleet jo muinaiset merkittävät filosofit ennen ajanlaskumme alkua. Aristoteles määrittelikin onnellisuuden ihmisolennon korkeimmaksi ja halutuimmaksi päämääräksi. Uskon, että tähän on tänäkin päivänä helppo yhtyä. Kuulemmehan tai sanommehan usein ajatuksen “pääasia, että on onnellinen elämässään”. 

Oletko sinä onnellinen? Miten sinun mielesi voi? Milloin viimeksi olet pysähtynyt itsesi ja kuulumistesi äärelle: Mitä sinulle kuuluu tänään?  

Mielen hyvinvointi tuntuu onnelta, hyvältä elämältä ja tasapainoisuudelta. Tällöin ihminen tunnistaa omat kykynsä ja kykenee selviytymään elämään kuuluvista haasteista kohtuudella. Hänen myös todennäköisesti pystyy työskentelemään ja ottamaan osaa yhteiskunnan toimintaan omalta tontiltaan käsin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö elämään voisi kuulua alakuloisuutta, riittämättömyyttä, ahdistusta tai mielenterveyden häiriöitä. Ne vain ovat osa elämää. Muistan erään terveyskeskuskäyntini, kun lääkäri testasi väsymykseni tilaa. Vastattuani, että on poikkeuksellista väsymystä, hän jatkoi: “Ihan sillä vain kyseli, koska kyllähän minullakin työpäivinä väsyttää aivan “siekaleen paljon”.” Tämä jäi mieleeni, pisti naurattamaan. Hän oli realisti lääkäri, enkä laittanut pahakseni moista testaamista. Väsymys ja mielen erilaiset tuntemiset kuuluvat työpäiviin ja elämään. 

On kuitenkin tärkeää huomata, että mielen hyvinvointi vaatii tekoja ja aikaa. Ilman siihen panostamista, harvemmin mieli kiittää. Toteutuakseen hyvinvointi tarvitsee siis huomiota. Esimerkiksi onnellisuutta vahvistamalla pystymme vaikuttamaan mielenterveyteemme ja –hyvinvointiimme. Ja työkykyyn! Voitkin kysyä tänään itseltäsi: Teenkö asioita, jotka saavat minut onnelliseksi? Mitä voisin tehdä, että minulla jäisi vielä enemmän aikaa asioille, joita arvostan? Jos jokin asia ei toimi elämässäni, voisinko tehdä jotain toisin? 

Ennaltaehkäisevä työskentely seuraavien asioiden parissa todennäköisesti vahvistaa mielenhyvinvointia. (Emmehän odota, että tulipalo syttyy, vaan toimimmehan sitä ennen!) 

• Elämän- ja työnhallinta 
• Ihmissuhteiden ylläpitäminen 
• Liikunta, ravinto, uni, palautuminen 
• Voimavarojen etsiminen 
• Arvomaailman kirkastaminen 

Onkin tärkeää palata ihmisen kokonaisuuden kannalta hyvin merkittävään ja yksinkertaiseen kolmiokuvaan: Ihminen on 1) fyysinen 2) psyykkinen ja 3) sosiaalinen olento.  Näitä osa-alueita kannattaa kuulla, mitään niistä ohittamatta. Nämä kulkevat käsikädessä, ja vaikuttavat toisiinsa vahvasti. 

Kun psyykkinen kuormituskyky on tiukilla, on tärkeää tunnustaa tosiasia. Joskus on aika rehelliselle levolle ja palautumiselle, tai aktiiviselle mielenhuollolle. Tällöin usein on järkevää ja mielekästä tarttua ulkopuoliseen ammattiapuun. Norren palveluissa on loistavana lisänä esimerkiksi lyhytterapiapalvelut, joiden avulla työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin vaikutetaan tehokkaasti ja ennaltaehkäisten. Myös työnohjaus- ja organisaatiokulttuurin rakentamisen palvelut ovat osa nykyaikaista liiketoimintaa ja työskentelyä. Hyvien tulosten takana on aina hyvinvoivat ihmiset.