Terveelliset elämäntavat, monipuolinen ravinto ja riittävä uni ovat hyvinvointimme kulmakivet. Niiden vaaliminen jokapäiväisessä elämässä voi kuitenkin olla haastavaa. Arjen kiireet, stressi ja digitaaliset ärsykkeet voivat estää meitä nukkumasta riittävästi. Yhä yleisemmät uniongelmat vaikuttavat merkittävästi fyysiseen ja henkiseen terveyteen.

Mikä on riittävä määrä unta?

Unentarve on yksilöllinen, mutta aikuisille suositellaan noin 7–9 tunnin unia joka yö. Tärkeä mittari on, miltä olo tuntuu aamuisin – jos herää pääosin virkeänä, uni on todennäköisesti ollut riittävää. Univaje ei ole vain nukuttujen tuntien määrän puutetta, vaan myös unen laadulla on suuri merkitys. Syvän unen vaiheet ovat erityisen tärkeitä kehon ja mielen palautumiselle.

Uni ei ole passiivista aikaa, vaan aktiivinen prosessi, jonka aikana keho ja mieli palautuvat kuormituksesta. Uni vaikuttaa muun muassa kehon hormonitasoon, stressiin ja ruokahaluun. Univaje ei ole korvattavissa tankkaamalla lisää unta lomakausina, vaan säännöllinen unirytmi pitkäaikaisesti on hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeintä.

Mistä uniongelmat johtuvat?

Uniongelmiin voi olla lukuisia syitä. Melu, valo tai eri sairaudet voivat häiritä unta. Vuorotyö tai muuten epäsäännöllinen elämänrytmi vaikeuttavat unen päästä kiinni saamista. Samoin kofeiini, alkoholi tai raskaiden aterioiden nauttiminen iltaisin heikentää unen laatua. Jos illalla ennen nukkumaanmenoa harrastaa kovasykkeistä liikuntaa, voi rasitus häiritä nukahtamista.

Stressi on kuitenkin yksi yleisimmistä univaikeuksien syistä. Nykyajan kiireinen elämäntyyli, jatkuva ärsyketulva ja digitaalinen maailma pitävät mielen usein ylivirittyneessä tilassa. Erityisesti työelämän vaatimukset sekä työ ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen voivat estää palautumista: työpuhelin on päällä iltaisinkin ja sähköpostiin tulvii viestejä kellonajasta riippumatta. Stressi ja valvominen ruokkivat toisiaan, jolloin uni jää entistä vähemmälle.

Mitä unenpuute voi aiheuttaa?

Pitkäkestoinen univaje heikentää merkittävästi keskittymiskykyä, muistia ja päätöksentekoa. Se lisää ärtyneisyyttä ja altistaa tapaturmille. Univaje horjuttaa vastustuskykyä sekä nostaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja masennukseen.

Unenpuute vaikuttaa myös muihin hyvinvoinnin peruspilareihin. Työpäivän jälkeen haluaa vain kellahtaa sohvalle, terveellistä ruokaa tai lenkille lähtöä ei jaksa edes miettiä. Fyysisen kunnon rapautuminen ja huonot ruokailutottumukset lisäävät helposti ylipainoa ja sairastumisriskiä entisestään.

Miten parantaa unta kiireisessä arjessa?

Unen saantia ja levollista yötä voi omilla toimilla edesauttaa. Usein ne vaativat hieman totuttelua, mutta uudet tavat muuttuvat riittävästi toistettuna päivittäisiksi rutiineiksi:

1. Pidä kiinni säännöllisestä unirytmistä. Mene nukkumaan ja herää samaan aikaan joka päivä, myös viikonloppuisin.
2. Pidä iltapala kevyenä. Raskas ruoka, kofeiini ja alkoholi ennen nukkumaanmenoa häiritsevät unen saantia.
3. Rauhoita ilta. Sulje tietokoneet ja puhelimet hyvissä ajoin, jopa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Lukeminen rauhoittaa paremmin mieltä.
4. Ulkoile ja liiku. Liikunta edistää fyysistä väsymistä ja auttaa säätelemään elimistön stressihormonitasoja lisäten myös endorfiinien tuotantoa. Vältä illalla kuitenkin kovatehoista treeniä.
5. Pyhitä makuuhuone unelle. Rauhallinen, sopivan viileä ja hämärä makuuhuone kutsuu lepoon.