Työterveyshoitajan vastaanotolla näkyvät terveyden ja hyvinvoinnin haasteet, jotka vaikuttavat suoraan työkykyyn ja arjen sujuvuuteen. Kun työssä jaksamiseen liittyviin pulmiin puututaan ajoissa, voidaan ehkäistä pitkittyneitä ongelmia ja tukea työntekijän hyvinvointia. Työterveyshuoltoon kannattaa hakeutua, jos työperäinen stressi, uupumus tai tuki- ja liikuntaelinvaivat alkavat vaikuttamaan työkykyyn.

Varhainen puuttuminen on avain työhyvinvointiin

Työhyvinvointia uhkaavat tekijät kannattaa tunnistaa ajoissa. Esimerkiksi pitkittynyt stressi voi ajan myötä aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten kohonnutta verenpainetta ja univaikeuksia. Samoin hoitamattomat tuki- ja liikuntaelinvaivat voivat puolestaan rajoittaa liikkumista ja heikentää työkykyä.

Työympäristön turvallisuus, ergonomia sekä työolosuhteet vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin. Myös liiallinen työtaakka, tulehtunut työilmapiiri tai epäselvät vastuualueet lisäävät työntekijän kokemaa kuormitusta. Joskus oman henkilökohtaisen elämän vaikeudet voivat heijastella työarkeen ja vaikuttaa työssä jaksamiseen.

Työnantajan ja esihenkilöiden rooli työhyvinvoinnin tukemisessa

Paras lopputulos saavutetaan, kun työhyvinvointia uhkaaviin tekijöihin puututaan ennakoivasti. Työnantaja ja esihenkilö ovat tässä tärkeässä roolissa. He näkevät lähietäisyydeltä, millaista työpaikan arki on, miten työkuorma jakautuu sekä millaista tukea ja joustavuutta työpäiviin voidaan tarjota. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia, että työympäristö on turvallinen ja tapaturman vaarat on minimoitu.

Oma työhyvinvointi on hyvä ottaa rohkeasti puheeksi esimiehen kanssa. Hyvä työilmapiiri ja avoin keskustelukulttuuri tukevat työhyvinvointia. Esimies voi omalta osaltaan varmistaa, että ilmapiiri avoimelle kommunikoinnille on suotuisa. Varhaisen tuen keskustelu on erittäin hyvä, matalan kynnyksen työkalu näihin tilanteisiin. Varhaisen tuen keskustelun käymiseen löytyy ohjeita ja malleja internetistä. Esihenkilön kannattaa perehtyä ja tutustua niihin hyvissä ajoin.

Työhyvinvointia lähdetään arvioimaan kyselyn ja keskustelun kautta

Jaksamiseen liittyvät haasteet kannattaa ottaa puheeksi myös työterveyshuollossa. Työtekijöiden terveystarkastuksissa arvioimme sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Seulomme mahdollisia ammattitauteja ja pyrimme tukemaan työntekijöiden mielenterveyttä ja työkykyä. Terapianavigaatiokysely auttaa meitä kartoittamaan työntekijän elämäntilannetta ja mahdollisia kuormitustekijöitä. Terapianavigaattori ei tarjoa diagnoosia, mutta antaa suuntaa siitä, millainen on työntekijän olo ja vointi kyselyyn vastaamishetkellä.

Oman hoitajan kanssa työntekijä voi käydä läpi huolta siitä, onko työkyky uhattuna. Jos ongelma on monisyinen, voidaan lääkärin kanssa yhdessä pohtia kokonaiskuvaa. Tarpeen tullen käydään työterveysneuvottelu, jossa on tavanomaisesti mukana lääkäri, hoitaja, työntekijä ja esihenkilö. Tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja, kuten työjärjestelyt tai lisätuki, jotka auttavat pitämään työkykyä yllä mahdollisimman pitkään. Työterveysneuvottelu on työntekijälle aina vapaaehtoinen. Se järjestetään, jos työntekijä näin toivoo.