05.02.2024

Mitä on työterveyshuolto?

Jani Räihä

Jani Räihä

Toimitusjohtaja

Tässä tekstissä pyritään avaamaan työterveyshuolto ja sen keskeiset käsitteet. Työterveyshuollon tavoitteena on pitää työntekijät terveenä töissä, eli työterveyshuolto pyrkii  yhteistyössä työnantajan kanssa edistämään turvallista ja terveellistä työn tekemistä, sekä ehkäisemään tapaturmia, sairauksia ja terveyshaittoja. 


Työterveys jaetaan yleensä kahteen osioon: lakisääteiseen ehkäisevään ja sairaanhoidon palveluihin. Mikäli työnantaja työllistää yhdenkin työntekijän, eli maksaa hänelle työstä vastiketta, työterveyshuoltolaki velvoittaa hankkimaan vähintään lakisääteiset ehkäisevät palvelut. Yrittäjälle itselle työterveyden järjestäminen on vapaaehtoista, mutta erittäin suositeltavaa. Palvelut voi hankkia julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, tai ne voi järjestää itse.

Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää

• Työpaikkaselvityksen

Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto arvioi, miten työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvat terveysvaarat ja -haitat sekä eri kuormitustekijät vaikuttavat terveyteen ja työkykyyn. Lisäksi arvioidaan myös työn voimavaratekijät. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksestä kirjallisen raportin, joka pidetään työntekijöiden nähtävillä. Työpaikkaselvitys päivitetään vähintään kolmen tai viiden vuoden välein, riippuen siitä, aiheuttaako työ erityistä sairastumisen vaaraa.

• Toimintasuunnitelman

Työpaikkaselvityksen pohjalta työterveyshuolto tekee toimintasuunnitelman. Kirjallinen toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon tavoitteet, sekä toimenpiteet työpaikan tarpeiden mukaan. Toimintasuunnitelma voidaan tehdä useammaksi vuodeksi, mutta se päivitetään vuosittain.

Kirjallinen toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon tavoitteet ja työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet.

• Terveystarkastukset, erityisen sairastumiseen vaaraa aiheuttavassa työssä

Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia altisteita voivat olla esimerkiksi melu-, pöly-, asbesti- tai yötyö. Terveystarkastuksilla selvitetään työntekijöiden terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä. Työterveystarkastusten sisällön määrittää työterveyshuolto. Yleisten sairauksien kuten verenpaineen ja diabeteksen seulonnan sisällöstä työterveyshuolto neuvottelee työnantajan kanssa. Tarpeiden arvioinnissa ja sisällön suunnittelussa hyödynnetään työpaikkaa koskevia tietoja, työpaikan riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen tuloksia, sekä toimialan erityispiirteitä.

Mikäli kyseessä on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava työ, työterveystarkastukset ovat pakollisia. Tarkastukset tehdään työtä aloittaessa ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein. Työhöntulotarkastuksessa selvitetään, onko yksilöllä sellaista terveydellistä tekijää, sairautta tai erityistä herkkyyttä, joka saattaisi pahentua työssä. Samalla tarkastetaan, vaatiiko kyseinen yksilö erityistä suojautumista työhön liittyviltä vaaroilta ja haitoilta, sekä onko yksilöllä työterveyden näkökulmasta esteitä aloittaa kyseistä työtä. Työntekijä ei voi ilman perusteltua syytä kieltäytyä terveystarkastuksista.

• “Työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistumisen” *

• “Työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuraamisen, työssä selviytymisen edistämisen, kuntoutusneuvonnan ja kuntoutukseen ohjaamisen” *

• “Neuvonnan ja ohjauksen sekä tietojen antamisen työolojen kehittämisestä ja työntekijöiden terveydestä” *

• Ensiapuvalmiuden ohjauksen

Sairaanhoidon palveluiden järjestäminen työnantajalle on vapaaehtoista. Kun sairaanhoidon palvelut järjestetään saman tarjoajan kautta, kuin ennalta ehkäisevät palvelut, on näistä mahdollista saada Kela korvauksia. Yleislääkäritasoinen sairaanhoito kuuluu Kela korvausten piiriin, eli työnantaja voi hakea kustannuksista korvauksia. Työnantaja voi halutessaan järjestää myös työntekijöilleen henkilökuntaetuna sairaanhoidon palveluita, jotka eivät sisälly työterveyshuollon alaiseen toimintaan, eikä näistä voi saada näin ollen Kela korvauksia.

Työterveyshuollon palvelujen yleiset järjestelyt, palveluiden sisältö ja palveluiden laajuus tulee sopia työterveyshuollon kirjallisessa sopimuksessa.

Työterveyshuollon kustannuksista Kela korvaa osan työnantajalle. Korvaukset haetaan yrityksen tilikauden jälkeen, viimeistään 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.  Korvausluokka 1 kustannuksista voi saada 60% korvausta. Kustannuksiin kuuluvat kulut esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työkykyongelmien selvittämisestä, eli siis kaikesta jotka luetaan työterveyden ennalta ehkäisevälle, eli “lakisääteiselle” puolelle. Korvausluokka 2 kustannuksista voi saada 50% korvausta. Kustannuksiin lasketaan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muut sairaanhoidon kustannukset, jotka yritys tarjoaa työterveyshuollon kautta. Tarkemmat ohjeet, sekä tarkennukset Kela korvauksiin liittyen löydät Kelan sivuilta
(https://www.kela.fi/tyonantajat-tyoterveyshuolto-korvauksen-maara)

 

Tutustu tarkemmin:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383

https://tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/tyoterveyshuolto

https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tyoterveyshuolto

https://tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/tyoterveyshuolto/jarjestaminen *

Lääkäri ja stetoskooppi

Mitä hyötyä työterveyshuollosta on pienyrityksille?

Jos yritys työllistää työntekijöitä, sillä pitää lain mukaan olla työterveyshuolto....

Sosiaalinen media

Jaa julkaisu

Facebook
Twitter
Pinterest
LinkedIn
Lue lisää

Muita julkaisuja

Kehitystiimi

Käytetään työaika oikeisiin asioihin

Työterveyshuolto on omalla työurallani ollut aiemmin vain jokin etäinen palvelu,...

Lääkäri potilas

Yleislääkäri

Osa-aikainen / ammatinharjoittaja Liity joukkoomme edistämään suomalaisten työhyvinvointia! Haemme Kempeleen...

Lääkäri ja stetoskooppi

Mitä hyötyä työterveyshuollosta on pienyrityksille?

Jos yritys työllistää työntekijöitä, sillä pitää lain mukaan olla työterveyshuolto....