Jos yritys työllistää työntekijöitä, sillä pitää lain mukaan olla työterveyshuolto. Tilastot osoittavat, että työterveyshuollon ulkopuolella on noin 10 % palkkatyöntekijöistä.

Työterveyshuollon ulkopuolella olevat yritykset ovat pieniä. Monet näistä pienistä yrityksistä eivät näe mitään hyötyä työterveyshuollosta. Jotkut kokevat siitä olevan jopa haittaa. Eräs kuljetusalan yrittäjä kuvasi työterveyshuollon toimintaa seuraavasti: ”Kolme ihmistä kävi istumassa rekan nupissa ja perään tuli 1 500 euron lasku”. Monet pienyrittäjät hankkivat lain edellyttämät paperit mappiin, mutta useat muuten rehelliset yrittäjät jättäytyvät työterveyshuollon ulkopuolelle. He eivät koe siitä mitään hyötyä.

Pieniä yrityksiä on vuosikymmeniä yritetty haalia työterveyshuoltoon monissa projekteissa. Vitamiinipillereistään tunnettu dosentti Tolonen ja myöhemmin tohtori Tolonen johti ensimmäistä pienyritysten työterveyshuoltotoimintaa kehittänyttä hanketta 1970-luvulla. Kyllä hän vitamiinikaupassa onnistui paremmin.

Pienyrittäjien kannalta tilanne on vuosien mittaan vaikeutunut. Työterveyshuollon palveluntuotanto on yhä keskittyneempää. Lääkärikeskusten osuus työterveyshuollon piirissä olevista henkilöistä on noussut vuodesta 2021 kahdessakymmenessä vuodessa alle 30 %:sta lähes 90 %:iin. Kolme suurinta ketjua vastaa valtaosasta palveluntuotannosta.

Pienyrittäjän rooli terveysjätin asiakaskorissa on olematon. Suhtautuminen pienyrittäjiin on vaihtelevaa. Johtuen henkilökunnan asenteesta asiakaskokemus voi olla loistava, mutta vastaavasti on niitä yrittäjiä, jotka kokevat asiakkaina olevansa lähinnä riesa.

Pienyritysten tarpeet vaihtelevat yrityksittäin ja yrityksen kehitysvaiheen mukaan. Yritykset, jotka harkitsevat ensimmäisen työntekijän palkkaamista, eivät välttämättä halua sitä ylimääräistä yli tuhannen euron kulua, joka aiheutuu kaikesta työterveyshuoltoon liittymisen välttämättömyyksistä. Mutta kun yritys kasvaa ja haluaa palkata lisää työvoimaa, halutaan varmistaa rekrytointien onnistuminen ja houkuttelevuus. Siinä työterveyshuollolla voi olla roolia.

Myös suhdanteet vaikuttavat. Laskusuhdanteessa työterveyshuollon tarpeet voivat muuttua, jolloin työterveyshuollon sopimuksissa tulisi olla joustoa.

Onko Norressa jotain uutta?

Norren tavoitteena on toimia ensisijaisesti pk-sektorin työterveyshuollon palveluntuottajana. Asiakastyytyväisyyteen tähdätään siten, että tuotamme yrityksen tarpeen mukaisia palveluita. Tarpeen määrittäminen on keskeinen tekijä ennen palveluntuotannon aloittamista.

Ymmärrämme myös sen, että pk-yritykset ovat usein dynaamisessa tilanteessa. Ne voivat kasvaa tai odottaa kasvua taloudellisen taantuman aikana. Pystymme sopeuttamaa työterveyshuollon sisällön yhdessä yrityksen kanssa näiden tarpeiden mukaisesti.

Teemme tietenkin myös kaiken lainedellyttämän. Arvioimme työpaikan haittatekijöiden terveydellisen merkityksen ja teemme tarpeen mukaan ehdotuksia työolojen parantamiseksi. Toteutamme lain edellyttämät terveystarkastukset nopeasti, tehokkaasti, mutta tarpeettomia kustannuksia välttäen. Annamme tarvittavaa ohjausta ja neuvontaa.

Tarvittaessa yritys voi ostaa joustavasti työterveyshuoltoon kuuluvia sairaanhoitopalveluita. Kaikkea emme tuota itse. Pyrimme siihen, että kumppanuusverkoston avulla käytämme paikkakunnittain parhaita mahdollisia tuottajia.

Yritykset voivat kohdata työyhteisön toimivuuteen liittyviä haasteita. Kokenut tiimimme pystyy hyvin kartoittamaan ja tunnistamaan kehityskohteet ja tarvittaessa auttamaan yritystä kehittymisessä. On kuitenkin selvää, että vaativissa hankkeissa emme ole parhaita toimijoita, mutta me pystymme auttamaan yritystä löytämään kuhunkin ongelmaan parhaat toimijat. Pyrimme verkottuvalla toimintatavalla löytämään yritykselle parhaat toimijat. Tarvittaessa esittelemme vaihtoehtoja, joista yritys voi itse tehdä valintansa.

Norre on myös siinä mielessä poikkeuksellinen työterveyshuollon tuottaja, että sillä kokoonsa nähden iso ja kokenut itc-tiimi. Tiimi tuottaa työterveyshuollon käyttöön sähköisiä apuvälineitä.

Kaikilla norrelaisilla on halu kuulla yritystä, yrittäjää ja yrityksen henkilökuntaa työterveyshuollon kehittämiseksi. Tavoitteenamme on pk-yrityksille nykyistä parempi työterveyshuollon palvelu ja palvelukokemus. Tästä kehityshalusta johtuen meillä on vain tärkeitä asiakkaita.